Taas on vierähtäny vuosi ja edellisestä rustailustakin on tovi! Tähän vuoteen on mahtunut valtavasti iloa, haleja, pusuja, onnea, surua, raivoa, naurua, huutoa, rakkautta, sydänsuruja... Tosi sekavat tunteet tästä vuodesta, en oikeen tiedän oliko hyvä vai huono vuosi? No ainakin kaikkia mahdollisia tunteita on koettu! Täyttyikö toiveet unelma vuodesta 2012? Voi kyllä, alku näytti todella lupaavalta, poikaystävä, uusia kavereita, työ paikka, juhlimista, hengailua, pusuja ja haleja, mutta niinkuin sanotaan kaikki hyvä loppuu aikanaan vai miten se meni ? Ei makeaa mahantäydeltä!
Tää kulunut kuukausi jos totta puhutaan on ollu hirveistä hirvein, en nyt rupea avautumaan, koska se ei ole ehkä tää mun blogin tarkoitus. Sen vaan haluan kertoa, että kuinka vaikeaa on elää vanhemman kanssa jolla on alkoholi ongelma.
Isälläni on ollut alkoholi ongelma varmasti niin kauankun muistan, mutta yleensä se esiintyi runsaampana alkoholin nauttimisella viikonloppu iltoisin ja luulin että se oli normaalia, koska kyllähän muidenkin isit ottaa joskus viikonloppuna karhu limsaa? No ongelma paheni vanhempieni ero jälkeen. Isälläni oli uusi avovaimo joka loppupeleissä oli myös osa syypää asiaan ( juu tiedän alkoholi ongelma on aina tämän henkilön itse aiheuttama, mutta ei kakin puolin tässä tilanteessa) No tilanne kärjistyi noin 4-vuotta sitten. kun isäni oli kännipäissään kaatunut kotonaan ja meinasi muutama päivä kaatumisen jälkeen kuolla kotiin aivoverenvuotoon joka aiheutti aivoruhjeen, muistan vieläkin sen epävarmuuden isän voinnista, kun kukaan ei kertonut mitä oli käynyt. Isä selvisi leikkauksesta ja pääsimme katsomaan häntä teholle seuraavana päivänä. Pelkäsin sillä isäni uusi avovaimo laittoi äidilleni viestiä että isäni ei varmasti muista minua. Pääsin vihdoin tervehtimään isääni ja kuinka ollakkaan isäni katsoi minua ja kysyi " Mitä kuuluu Nea! ja kuinka luistelu harkoissa sujuu? " ja muisti myös äitini sillä vain isäni lyhyt aikainen muisti oli tuhoutunut osittain. Isäni siirreettiin nopeasti teholta, kuntoutus osastolle. Hän tokeni nopeasti ja palautui täysin normaaliksi, lukuunottamatta pientä puhevikaa tiettyjen sanojen muotoilussa esim. kaukosäädin saattaa joskus olla porkkana! Se saa minut kihisemään kiukusta, koska isälleni sanottiin että vielä yksikin tippa niin se on hengenlähtö, eikä ole saanut lopetettua ratkeamisia tapahtuu noin 2-3 kertaa vuodessa. ja juuri tänä jouluna, kun muutenkin tietyt asiat on kasaantuneet ja liiskanneet mua. Taisin siltikin avautua, mutta siis tää oli asia mikä mun on ollut joskus aikasemminkin pitänyt jakaa teidän kanssa, mutta se tuli nyt vaikka tästä piti tulla iloinen postaus!
Täänää ois sitten tarkotus vaan hengailla kavereiden kanssa, iloita ja valvoa koko yö ( mähän en siis viime yönäkään nukkunut silmäystäkään, siivosin ja järjestelin yöllä 7 tuntia mun huonetta.) Kuvia ja tekstiä tästä päivästä sitten huomenna/ ylihuomenna. Viettääkää tekin murmelit kiva ilta! ♥
No siirrytään sitten kuviin, jotka selittää tätä kulunutta loppuvuotta:
♥ Nea
Oikein värikästä ja riemukasta uutta vuotta! ps. muistakaa suojalasit! ;)
